Pikkuisen voisin näkäjään kertoillakin jotakin, kun niin paljon ihania ihmisiä on käynyt jo...

Keksin idean kai siitä kun C.S.I.Miamin jossain jaksossa roistolla oli huumekätkö ontossa kirjassa. Sellaisen ajattelin ensin väkertää, vaan kun aikani mietin miten se parhaiten onnistuisi, alkoi käsilaukkuidea puskea takaraivoon. Että siinäpä olisi kassi, jota mieluusti kantaisin. Ja kah, kokeilin, ja tässä sitä sitten ollaan. Toisen ja kolmannen kassin välimaastossa seikkailin netissä, ja löysin Amerikasta jonkun ihmisen, joka tekee samantapaisia. Samantapaisia, vaan ei kuitenkaan samanlaisia, huh helpotusta! En tiedä tekeekö samaa joku muu, ei ole vastaan tullut -vaan enpä ole kovin kiihkeästi etsinytkään.

Kirjoista: yksikään kirja ei ole joutunut turhaan kärsimään. Ei mulla ole sydäntä raadella sellaisia kirjoja, joita joku voi vielä lukea.... Metsästän kirppareilta yms. vanhoja kirjoja, joita kukaan ei selkeästi halua. Kannet kunnossa, mutta sivuja irti, kastuneita tai rikkinäisiä sivuja, tai ihan vaan vaikkapa tietosanakirja jostakin 1900-luvun alkupuolelta. Puhdas ja kauniit kannet, se piisaa mulle. Kierrätystä, tavallaan, vai?

Tekotapa on ihan itsekeksimä, ja aika alkutekijöissään. Mutta harjoittelu tekee metsurin, vai miten se oli... Joka kirjasta opin jotakin, ja sehän se kivaa on. Ja tosiaankin, teen niitä ihan vain siksi että se on hauskaa, tämä ei ole mikään "Ostakaa ostakaa" juttu... Mutta jos joku ihan oikeasti tuollaisen tahtoo niin olisin aivan otettu!

Palailen taasen, nähdään!