Että osaa olla vaikeaa tiivistää idea niin pieneen tilaan... Mutta kiitos kaikille neuvoista! Olen täten tutustunut atc-korttien huimaan maailmaan!
Ensin yritin tehdä vähän samalla ajatuksella kuin postikorttejakin. Han-ka-laa. Yksi jäi sentään tallelle, muista tuli kirjanmerkkejä. Ei sekään kyllä miellytä kovin kovasti mun silmääni. Tällainen:
Yritin keksiä kivoja juttuja, ja jossakin takaraivossa ahdistelivat kaikki ne ihanat kortit joita olen netissä nähnyt. Vaan ei millään tullut mitään hyvää valmiiksi, alkoi jo mennä hermot. Ideoita oli kyllä vaan ne ei tullu ulos sillä tavalla kuin halusin. Mutta! Vihdoin keksin että eihän siinä muu auta kuin tehdä oman itsensä näköisiä kortteja. Selailin vanhoja lehtiä hetken, iski into, silppusin yhden lehden, sellaisen lehden kuin Orkus. Mieheni ainakin sanoi, että nämä kortit näyttää ihan multa, joten ei kai ne ihan pieleen menny... Pari on vielä odottelemassa että kynsilakka kuivuu, mutta tässä nämä:
Tuo vaaleanpunainen tausta on metallinhohtokynsilakkaa, kiilto ei oikein näy skannatussa kuvassa. Nyyh.
Tuo nainen on sellainen laulaja kuin Emilie Autumn, en ole kuullut. Oli vain kauniita kuvia haastattelussa...
Katsoja saa ihan itse päättää onko soundtrack of my life suoraa huutoa vaiko Rammsteinia, kuvassa siis Till Lindemann.
Höh. Kuvat on menny vinoon, näkyy hyvin näin suurennettuna... Huoh. Tarkkuutta kehiin! Mutta tästähän voi suorastaan innostua! Jee! Kivaa puuhaa! (En sitten tiedä onko nuo niin soveliaita -ei tänään vain oikein luonnistu mitkään nallekarhu- tai perhoskuvat...)
Kommentit